Askeleet kohti vapautta

Mulla kaikki varsinainen ja konkreettinen vapauteen pyristely alkoi siitä kun kyllästyin myymään aikaani pilkkahintaan jonkun toisen rikastumisen puolesta, ja sanoin itseni irti perusduunista jossa en enää viihtynyt oikeastaan millään tasolla. Koin jonkinnäköisen suuremman muutoksen 'duunariaikanani' ja nykyään melkein jopa naurattaa että olen joskus suostunut myymään itseäni sekä omaa superarvokasta aikaani reilun kympin (ja alussa jopa alle "tietty") tuntihintaan jollekin, näin niinkun kuvainnollisesti :DD

Cheap ho', that's what I WAS.

Toisaalta, olen myös äärimmäisen kiitollinen kokemuksistani, ilman niitä en ehkä koskaan olisi "tajunnut" alkaa tavoittelemaan vapaampaa elämää. Ehkä olisin vieläkin aivopesty raukka joka piti itseään aina kaikkia muita huonompana. Opin paljon, todella paljon elämästä tuona aikana. Siitä mikä on tärkeää ja mikä ei.

Nyt siitä on reilut kolme kuukautta ja kaikki on mennyt aivan mahtavasti. Viimeinen iso askel on kämpän myynti, ja sekin lähtee huomenna isosti eteenpäin, kun välittäjä tulee viimein tsekkaamaan hoodit. Olishan sen myyntimiehenä voinut itsekin hoitaa, mutta kun ei inspannut. Mielummin delegoin kaiken byrokratian jollekin muulle ja mielelläni myös maksan siitä hieman hänelle. Hyvä pohja on olemassa (minkä aikanaan opettelin), mutta niin paljoa homma ei ole vielä kiinnostanut että uhraisin paperihommille tunteja tehokasta peliaikaani. Nimet papereihin ja that's it. Kämppä on niin huippu että se myydään pois alta aikayksikön. Kyseessä siis 37,5 m2 rivitaloyksiö omalla pikkupihalla ja terassilla Mustasaaren Sepänkylässä, about 5km Vaasan ydinkeskustasta pohjoiseen.

Tämän jälkeen olen käytännössä katsoen vapaa ja velaton. Voin mennä minne vain, koska vain. En tiedä vielä yhtään mitään siitä että mitä tuleman pitää, mutta sehän tässä onkin niin tajuttoman hauskaa! Koko elämä yhtä loistavaa peliä, seikkailua! :)

Enää muutama vanhan babylon-elämän asia on vielä hoitamatta, mutta nekin hoituu kuntoon viimeistään ensikuussa. Silloin ei ole enää mitään esteitä millekään. Tosin en näe että nytkään on. Periaatteessa vois kuitenkin sanoa että viimeistään 15.4.2011 kaikki turha byrokratia ja muut kummitukset on poissa mun elämästä, lopullisesti <3

Tuun päivittelemään vielä faktoja asian tiimoilta, heti kun tulee jotain jännää mieleen! ^____^ Nykään innostun onnistumisesta enkä enää pelkää epäonnistumista. Täten olen onnistunut välttämään kaikki ns. vanhat mokat mitä ennen sattui jatkuvasti. Mikäli nyt on tapahtunut jotain pienempää ei-niin-mukavaa, olen saanut huomata että loppupeleissä se onkin vaan tarkottanut että asia ratkeaakin paljon paremmalla tavalla kuin alunperin oli tarkoitus! :)

Unelmien toteutumisten editymisessä ja valtavista inspiraatiopuuskista saa taas syyttää Miinaa ja Ollia. Tätä se on teidän kanssa! :DD